Juttunurkka

Juttuja yhdistyksen menneistä tapahtumista, luennoista ja koulutuksista.

21.1.2026

Ikä sinänsä ei kaada ketään

ITeksti ja kuvat: Heli Bergius

Ikä on vain numero, sanotaan, eikä ikävuosien kertyminen ole ratkaiseva tekijä

hyvinvoinnin kannalta. Elämäntavat, erityisesti säännöllinen fyysinen aktiivisuus,

ovat keskeisiä fyysisen kunnon, työkyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Silti

kun ikää karttuu, elimistössä tapahtuu luonnollisia muutoksia, joihin on hyvä

kiinnittää huomiota. Esimerkiksi tasapainon heikkeneminen saattaa päästä

yllättämään jo keski-iässä. Yhdellä jalalla seisominen ei enää onnistu ja

tasapainotestissä horjuminen saattaa säikäyttää.

Neuroterveys, aivoterveys on neurologiaan erikoistuneen fysioterapeutti ja filosofian

tohtori Matti Vartiaisen erityisalaa. Hän on erikoistunut neurologisiin häiriöihin sekä

erityisesti lieviin aivovammoihin ja urheilun aivotärähdyksiin. Vartiainen on

työskennellyt muun muassa Käpylän kuntoutuskeskuksessa, Työterveyslaitoksella,

Jorvin sairaalassa sekä eri lajien huippu-urheilijoiden kanssa. Vartiainen oli

tammikuussa luennoimassa Hyvinkäällä kaikille avoimessa tilaisuudessa, Hyvinkään

Invalidien kutsusta.

Vartiainen kertoi, että tasapaino on monimutkainen kokonaisuus, joka koostuu useasta

osatekijästä: riittävästä lihasvoimasta, kehon liikkuvuudesta ja kunnosta, verenkierron

tilasta ja aivokuntotekijöistä, joista keskeisiä ovat näköaisti ja erilaiset tasapainoelimet

muun muassa sisäkorvassa. Myös lääkityksillä saattaa olla vaikutusta tasapainoaistiin,

sillä lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten huimausta tai väsymystä.

Kaatumisen riskejä ovat tasapainon häiriöt, lihasheikkous ja kaatumishistoria

Jopa 30 prosenttia yli 65-vuotiaista kaatuu vähintään kerran vuodessa ja yli 80-

vuotiaista kaatuu vuosittain jopa puolet. Kaatumiset johtavat moniin vammoihin, kuten

lonkkamurtumiin, ja heikentävät toimintakykyä sekä aiheuttavat epävarmuutta lähteä

liikkeelle. Kun askeltaminen muuttuu epävarmaksi, liikkumista aletaan vältellä ja

noidankehä on valmis. Jos ei ominaisuuksia käytä, ne heikkenevät ja häviävät, muistutti

Vartiainen.

Tasapainon häiriöt ja huimaus ovat monen tekijän summa. Liikkeen koordinointi on

aivojen yhteistoimintaa, sillä jopa puolet aivosoluista huolehtii liikkeen hallinnasta.

Ikääntyessä hermoston toiminta hidastuu, jolloin koordinaatiokyky heikkenee ja

reaktioaika pitenee. Näkö- ja tuntoaisti heikentyvät iän myötä, jolloin etäisyyksien ja

esteiden arvointi vaikeutuu. Aivot säätelevät tuntoa eli sitä mitä tunnemme jalkojen

alla, millaisessa maastossa kuljemme. Aivoilla on keskeinen rooli myös näkökyvyssä,

siinä mitä näemme ja miten silmät liikkuvat. Aivot säätelevät niin ikään sisäkorvan

toimintaa. Sisäkorvassa oleva tasapainoelin aistii tasapainoamme ja pään liikkeitä eri

suuntiin, ja sen toiminta saattaa heikentyä.

Lihasten voima ei pysy ennallaan iän karttuessa. Näin varsinkin silloin, jos lihaskunnon

eteen ei tehdä mitään. Lihasten kunto heikkenee naisilla miehiä nopeammin. Siksi

naiset ovat keskimäärin huonommassa kunnossa keski-iän jälkeen kuin miehet.

Lihaskunnon vähenemisen testinä voidaan käyttää vaikkapa käden puristusvoimaa,

joka huononee prosentin (1%) verran joka vuosi sen jälkeen, kun 45. syntymäpäivä on

ohitettu.

Lihaksiin voimaa ja niveliin joustoa

Lihasvoimaa on ehdottoman tärkeää käydä hankkimassa esimerkiksi kuntosalilla,

mutta hyvin lihasvoimaa voi harjoittaa myös kotikonstein, muistutti Vartiainen. Kerta

viikkoon kuntosalilla on jo hyvä tapa ylläpitää lihaksia, mutta kaksi käyntikertaa viikossa

jo kehittää niitä. Kuormitusta on hyvä pitää yllä ja tauot harjotteiden välillä ovat tärkeitä

lihasten palautumiselle. Tasapainoliikkeitä kannattaa ehdottomasti lisätä

kuntosaliharjotteiden lomaan. Kuntosalijäsenyyteen sisältyy yleensä opastunti ja se on

aloittelijalle paras tie tutustua laitteisiin, jotta itsenäinen kuntoilu jatkossa tapahtuisi

turvallisesti.

Koska nivelten liikkuvuus vähenee iän karttuessa, jäykkyys lonkissa, polvissa ja

nilkoissa vaikeuttaa liikkumista ja tasapainon säätämistä. Kehon liikkuvuutta, hallintaa

ja tasapainoa voi parantaa monin tavoin, esimerkiksi lähtemällä jooga- tai

pilatestunneille, tajin tai asahin piiriin. Memodance on uusi kuntoilumuoto, missä

liikehditään musiikin rytmissä. Musiikin tahtiin liikkuminen tarjoaa aivoille monipuolista

harjoitusta, koska tanssi herättää aivoissa samanaikaisesti monta keskusta. Mukavan

liikkumisen aikana keskittymiskyky, tarkkaavaisuus, vireys ja muistaminen tehostuvat.

Muutaman minuutin harjoittelu päivittäin voi olla tehokkaampaa kuin pitkä harjoitus

harvoin, Vartiainen huomautti. Viisi kertaa viikossa tehty neljän minuutin harjoitus on

parempi kuin yhden kerran tehty 12 minuutin harjoitus.

Pidä huolta aivoistasi

Aivot ovat toimintakykyiset jos vireys, ravitsemus, nesteytys ja palautuminen ovat

kunnossa. Kuormitusta tulee olla sopivasti, ei liikaa mutta ei myöskään liian vähän,

Vartiainen kertoi. Jos aivot kuormittuvat liikaa ja väsyvät, esimerkiksi

ajattelutoimintojen, aistiärsytyksen tai informaatiotulvan takia, muisti alkaa pätkiä,

kyky keskittyä ja ajatella heikkenevät ja käyttäytymisen kontrolli pettää. Jos

palautumiselle ei ole mahdollisuutta, voi seurauksena olla ylikuormitustila ja

yliuupumustila, joka voi ilmetä myös fyysisinä oireina kuten sydämen rytmihäiriöinä,

kömpelyytenä ja tasapainon huononemisena.

Uni on tärkein palauttava elementti ja tuttu suositus kaikenikäisille on nukkua 7-8 tuntia

vuorokaudessa. Jos yöuni ei toteudu täysimääräisenä, päiväunet auttavat. Esimerkkinä

Vartiainen käytti edesmenneen koripalloilijan Kobe Bryantin tapaa nukkua harjoittelukausinaan vain 4 tunnin yöunia. Kompensoidakseen lyhyitä unia Bryant otti

kahdet päiväunet. Tällainen menetelmä ei ole suositeltavaa pitemmän päälle,

Vartiainen totesi, mutta on käytännön esimerkki siitä, että unen ei ole välttämättä

oltava yhtäjaksoista, yöaikaan sijoittuvaa unta.

Koska aivot eivät kykene varastoimaan energiaa, aivojen toimintakykyä tulee varmistaa

myös säännöllisellä ruokailulla. Ruokailurytmistä kannattaa pitää kiinni, jolloin

aterioiden välit eivät kasva liian pitkiksi. Veden rooli on myös tärkeä, sillä aivot ovat liki

80-prosenttisesti vettä. Nestevaje ilmenee muiden muassa muistin takkuilemisena ja

keskittymiskyvyn heikkenemisenä.

Liikkumalla lisää aivoterveyttä

BDNF-proteiini on niin sanottu aivoproteiini tai ihmeproteiini, jota aivot tuottavat ja joka

vaikuttaa aivojen palautumiseen. BDNF on hermokasvutekijä, joka on elintärkeä

aivosolujen selviytymiselle, kasvulle ja uusien yhteyksien muodostumiselle. Tämä

proteiini parantaen muistia, oppimista ja aivojen plastisuutta. Liikunta, sosiaalinen

kanssakäyminen ja aivoja haastavat aktiviteetit lisäävät tämän ihmeproteiinin määrää

suojaten samalla hermostoa ja ehkäisten aivojen rappeutumista. Vartiainen suositteli

hengästyttävää liikuntaa pari kertaa viikossa tämä proteiinin tuottamisen

turvaamiseksi.

Liikunnan ja aivoterveyden yhteys on kiistaton: liikunnalla on merkittäviä hyötyjä

aivoille. Kun ihminen liikkuu niin, että hengästyy ja syke nousee, se parantaa

verenkiertoa koko kehossa ja tukee erityisesti aivojen pienten verisuonten toimintaa.

Lisäksi monipuolinen liikunta lisää uusien solujen syntyä hippokampuksessa, kertoi

Vartiainen. Liikunta myös nopeuttaa ajattelukykyä ja terävöittää tarkkaavaisuutta.

Liikunnan aikana eri aivoalueet toimivat aktiivisesti yhdessä, mikä auttaa aivoja

muokkautumaan ja luomaan uusia hermoyhteyksiä. Liikunnan ja harjoittelun merkitys

korostuu iän myötä, sillä niiden avulla voidaan ylläpitää ja parantaa elämänlaatua sekä

hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

Kuvatekstit:

Matti Vartiainen luennoi tasapainosta ja sen parantamisesta Hyvinkään Invalidit ry:n

kutsumana.

Vartiaisen teos Aivot kuntoon (Docendo 2025) sisältää lisää tietoa aiheesta ja

harjoitteita mm. tasapainon, aistien käytön ja kognitiivisten toimintojen parantamiseen.