Juttunurkka

Juttuja yhdistyksen menneistä tapahtumista, luennoista ja koulutuksista.

31.5.2026

Puheenjohtajan tervehdys Kesäkodin avajaisissa

Teksti: Katja Vihmakoski

Tervetuloa kesäkodin kesäkauden avajaisiin - ja tervetuloa, kesä!

Pitkä pimeä talvi on taas ohi, vaikka joskus tuntui, ettei kevät koskaan tule.

 Kesään liittyy paljon toiveita ja odotuksia. Joskus odotamme suuria juhlia ja tunteita, joskus toiveet ovat hiljaisia huokauksia sen puolesta, ettei sairaus pahenisi tai elämä enää vaikeutuisi.

Kesä, kuten koko elämä, koostuu hetkistä. Tänään voisimme miettiä hetkiä, joita kesältä toivomme ja mitä aiomme tehdä. Sitä kutsutaan bucket listiksi. Toive- tai tehtävälistaksi.

Tuvassa on purkki, kyniä ja paperia. Lappusiin voimme kirjoittaa, mitä kesällä aiomme tehdä tai toivomme tekevämme.

Näitä voivat esimerkiksi olla aamukahvi ulkona, valvominen auringonlaskuun asti, vierailu naapurikaupungissa ihan turistina.

Olen järjestellyt kesäretkeä, ja alkuperäinen suunnitelma sisävesiristeilystä on pitänyt upottaa. Yhtiö ei voinut taata esteetöntä pääsyä laivaan, joten emme voineet toteuttaa risteilyä. Tällä hetkellä järjestelyt ovat ihan loppumetreillä kiertoajelua koskien, eli lähimatkailua on suunnitelmissa. Sihteeri tiedottaa heti, kun on kerrottavaa.

Kesäkodilla tapahtuu muutakin kuin saunan lämmitystä. 8.6. on kesän haavereiden ehkäisyyn ja hoitoon keskittyvä ensiapu-ja deffankäyttökoulutus.

 Kesäkauden päättäjäisissä palataan näihin alkukesän heleisiin toiveisiin, avataan purkki ja jutellaan siitä, mikä toteutui ja mikä jäi odottamaan ensi kesää.

Tämä kesä on vielä edessä, ja juhlista jaloin, juhannus.

Voitte arvata juhannuksen klo 12 lämpötilaa.

Oikein tai lähimmäksi arvannut voittaa lahjakortin jäätelökioskille.

Oikein hyvää kesää kaikille!

27.5.2026

Vammaisten varautuminen ja turvallisuus Keski-Uudellamaalla

Teksti Heli Bergius

Hälytykset ja vaaratiedotteet eivät välttämättä tavoita kuulovammaisia henkilöitä. Tekstitykset, viittomakieli tai selkokieli saattavat unohtua vaaratilanteen tiedotuksesta. Portaat ja kynnykset estävät tai hidastavat kulkua, erityisesti pyörätuolilla, rollaattorilla tai kyynärsauvojen avulla liikkuvilla. Hissien käyttö on tulipalossa ja muissa hätätilanteissa kielletty. Henkilökohtainen avustaja tai kotihoidon työntekijä ei pääse poikkeustilanteessa aina paikalle. Häiriötilanteessa vammaisten henkilöiden erityistarpeet saattavat unohtua. Kun kotoa tai muualta on päästävä pois poikkeustilanteessa, miten se saadaan toteutetuksi turvallisesti?

Liikuntavammaisilla on poikkeustilanteissa erityisiä haasteita, jotka liittyvät avun saamiseen, ympäristön esteellisyyteen ja omatoimiseen siirtymiseen turvaan. Invalidiliitto järjesti Järvenpäässä 21.5.2026 paneelin “Varautuminen ja turvallisuus Keski-Uudellamaalla", missä keskusteltiin mm. vammaisten henkilöiden turvallisuudesta arjessa ja poikkeustilanteissa. Mukana pohtimassa ovat edustajat Keusotelta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, SPR:ltä ja Järvenpään kaupungista. Paneelin moderaattorina toimi Invalidiliiton järjestöasiantuntija Aapo Rantanen.

Viranomaisten valmiussuunnittelussa ja väestön varautumisessa tulee huomioida vammaisten henkilöiden erityistarpeet. Mutta onko ne oikeasti otettu huomioon? Sitä pohdittiin usean asiantuntijan voimin ja monia puutteita havaittiin.

Väestönsuojelun suunnittelua johtaa aina pelastuslaitos, kertoi valmiuspäällikkö Oliver Pitkänen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. He vastaavat akuuttiin henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin. Erityisasiantuntija Katja Vuori Keusoten asiakasohjauksesta kertoi, että Keusotella varautumisen pohjana noudatetaan kansallisia ohjeita. Vuori vastaa ja on mukana muun muassa ikäihmisten, työikäisten ja lapsiperheiden ohjauksessa sekä sosiaalipalvelujen kehittämisessä.

SPR:n valmiuspäällikkö Niki Haake huomautti, että presidentin asetus jo määrää, että heikommassa asemassa olevia autetaan ensisijaisesti. Hän mainitsi SPR:n ystävätoiminnan ja muistutti, että SPR koordinoi apua eri järjestöjen kautta ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Viranomaiset pyytävät SPR:n tukea tarpeen vaatiessa, jolloin vapaaehtoiset lähtevät auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia kotona asuvia.

Järvenpään kaupungin turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Jussi Jokivaara kertoi vastaavansa asuinympäristön turvallisuudesta, joka on asukkaiden hyvinvoinnin perusta. Erityisesti hän nosti esiin kiinteistöjen turvallisuuden.

Haasteita vaaratilanteissa

Kun henkilöllä on omassa kodissaan laaja palvelun tarve, mutta siellä ei ole avustajaa paikalla, kuka heidät pelastaa ja miten heidät saada turvaan vaarasta? Entä kun toimintakyky on alentunut mutta kyseinen henkilö ei ole vielä minkään palvelun piirissä? Tällaiset kysymykset mietityttävät Keusoten asiakasohjausta ja pelastuslaitosta.

Liikuntavammainen henkilö voi tarvita toisen ihmisen tai pelastushenkilöstön fyysistä apua siirtyäkseen turvaan. Mutta ovatko kaikki vammaiset jossakin rekisterissä, josta ilmenisi mm. se, että minkälaista apua kukakin kaipaa ja missä he asuvat? Törmätäänkö tässä tietosuojaongelmaan? SPR:llä ei ainakaan tällaista rekisteriä vammaisista avuntarvitsijoista ole, kertoi Niki Haake. Ei myöskään pelastuslaitoksella ole yksilöityä tietoa kiinteistöistä, siitä että ketkä siellä tarvitsevat erityistä apua. Naapuritkaan eivät välttämättä tiedä ketä kerrostalossa asuu. Järvenpään kaupungin Jussi Jokivaara huomautti, että kunta voisi tarjota tähän soveltuvaa yhteistä alustaa eri toimijoille. Kun viranomaisten resurssit koko ajan kapenevat, kunta voisi tässä asiassa tulla apuun. Käyttöön voitaisiin ottaa “Kenet täytyy tavoittaa” –lista, jolloin viranomaiset olisivat paremmin kartalla erityistä apua tarvitsevasta väestönosasta. Hyvä idea, toteuttamista vailla!

Saavuttaako tieto vaarasta?

Kun apua soitetaan, pelastuslaitos tulee yleensä apuun. Ennen sitä iso kysymys on se, että saavuttaako tieto vaarasta kaikki ihmiset? Vaikka on eri tapoja varoittaa vaarasta, ne eivät ole aukottomia. Drooniuhkien takia on herätty ongelmaan, että varoitusjärjestelmissä on toivomisen varaa ja ratkaisuja rakennetaan parhaillaan. 112-sovellus ainakin kannattaa ladata omaan puhelimeen. Paitsi vaarahälytykset, 112-sovelluksesta on hyötyä muutenkin. Sen avulla voi hälyttää apua, vaikka ei tietäisi tarkkaa sijaintiaankaan esimerkiksi marjametsässä. Sovellukseen päivittyvät uudet vaara- ja liikennetiedotteet sekä toimintaohjeet erilaisiin häiriötilanteisiin. Sovellus on maksuton, ja voit ladata sen App Storesta (Apple) tai Google Playsta (Android).

Kun vaaratiedote saapuu ja jos kotiin joutuu linnoittautumaan vaaratilanteen ajaksi, oma, ennalta tehty varautuminen nousee arvoon arvaamattomaan. Kun on kotivara olemassa eli muutama pullollinen vettä, helposti valmistettavaa ruokaa ja myös ruokaa lemmikille, kotitalouden varautumisesta on huolehdittu. Taskulamppu, patteriradio, hieman käteistä rahaa, lääkkeet ja hygieniatarvikkeet ovat myös tarpeen, jotta esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon aiheuttamasta häiriötilanteesta selvitään. Näin asukkaat eivät ole heti ulkopuolisen avun varassa.

Jos häiriötilanne venyy todella pitkäksi, lääkkeiden riittävyys saattaa muodostua ongelmaksi, keskustelussa todettiin. Reseptilääkkeitä ei saa turvallisuus- ja kustannussyistä kerralla pitkäksi aikaa. Apteekista voi yleensä ostaa Kelakorvattuja lääkkeitä kerrallaan enintään kolmen kuukauden annoksen verran ja erityisen kalliiden lääkkeiden kohdalla enintään yhden kuukauden annoksen verran.

Jos veden tulo on katkolla pitkään, varaveden jakelulle on sovitut paikat missä vettä jaetaan asukkaille. Paikoista jaetaan tietoa tilanteen niin vaatiessa. Kun vedenjakelun häiriö on ohi, toimitaan vesilaitoksen ja kunnan antamien ohjeiden mukaan.

Laajamittaisen sähkökatkon aikana kunta koordinoi omaa toimintaansa, pelastuslaitos pelastaa jos tarvetta on. SPR:n vapaehtoiset kirtävät koputtelemassa oville ja jakavat tietoa viranomaisten apuna. Jos sähköt ovat poikki vain lyhyen aikaa, kaupungin viranomaiset ja henkilökunta eivät ryhdy erityistoimiin ja palvelut toimivat normaalisti heti sähköjen palattua. Mutta jos katkos pitkittyy, toimenpiteet ja rajoitukset astuvat voimaan. Jos katko on kestänyt yli kaksi tuntia, esimerkiksi liikuntahallit tyhjennetään turvallisuussyistä ja lukitaan. Tilat pysyvät suljettuina kunnes sähköt palaavat. Jos katko kestää yli 24 tuntia, lämpöä ja suojaa tarjotaan kunnan valmiuskeskuksissa. Siellä voi mm. ladata puhelinta.

Jos liikuntarajoitteinen henkilö käyttää kotonaan nostolaitetta, sähkökatkon aikana laitteen käyttöön tarvitaan varavirtalähde. Jos hänen avustajansa ei ole paikalla auttamassa, Keusoten vammaispalveluilla on tätä varten olemassa sijaisjärjestelmä, jonne tulee olla yhteydessä (jos puhelin ja internet toimivat). Kotona asuvat hengityshalvauspotilaat siirretään sairaalaan, lupasi Keusoten Katja Vuori. Ja SPR:n vapaaehtoiset ovat apuna, lisäsi SPR:n Niki Haake.

Keusotella on sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, kuten palvelutalojen asukkaille ja sairaaloiden potilaille, kolmen tason järjestelmä heidän pelastamisekseen. Taso määräytyy sen mukaan, miten asukkaat tai potilaat pystyvät toimimaan hätätilanteessa. Suunnitelma on pelastuslaitoksen tiedossa 24 tuntia, lämpöä ja suojaa tarjotaan kunnan valmiuskeskuksissa. Siellä voi mm. ladata puhelinta. Jos liikuntarajoitteinen henkilö käyttää kotonaan nostolaitetta, sähkökatkon aikana laitteen käyttöön tarvitaan varavirtalähde. Jos hänen avustajansa ei ole paikalla auttamassa, Keusoten vammaispalveluilla on tätä varten olemassa sijaisjärjestelmä, jonne tulee olla yhteydessä (jos puhelin ja internet toimivat). Kotona asuvat hengityshalvauspotilaat siirretään sairaalaan, lupasi Keusoten Katja Vuori. Ja SPR:n vapaaehtoiset ovat apuna, lisäsi SPR:n Niki Haake. Keusotella on sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, kuten palvelutalojen asukkaille ja sairaaloiden potilaille, kolmen tason järjestelmä heidän pelastamisekseen. Taso määräytyy sen mukaan, miten asukkaat tai potilaat pystyvät toimimaan hätätilanteessa. Suunnitelma on pelastuslaitoksen tiedossa ja kohteeseen lähtee automaattisesti enemmän autoja kuin tavalliseen pelastustehtävään. Palvelutalot ja sairaalat on suunniteltu kestämään paremmin kriisitilanteita ja palo-osastoitu. Ei ole ehkä edes tarvetta evakuoida kaikkia. Ja laitosten henkilökunta on avainasemassa myös häiriötilanteissa.

Yhteispelillä eteenpäin

Yhteisöllisyydellä on häiriötilanteessa suuri arvo. Yhteisöllisyyskulttuuri on alkanut Suomessa heiketä mutta voisiko sitä alkaa kasvattaa, tilaisuudessa pohdittiin. Naapurissa saattaa asua joku, joka on sairaana, liikkuu huonosti tai on sänkypotilas, ei ymmärrä mistä johtuu että sähköä ja vettä ei tule, ruoka saattaa olla vähissä, lääkkeistä puhumattakaan; tällaiselle asukkaalle ystävällinen naapuri on korvaamaton. Olisi myös tärkeää, että edes joku jossakin tietää missä sinä itse olet ja liikut. Taloyhtiöiden pitäisi myös koeponnistaa omat väestönsuojansa ja varmistaa, että pelastussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Taloyhtiön pelastussuunnitelma on lakisääteinen asiakirja kaikissa vähintään kolmen asunnon taloyhtiöissä. Se ohjaa asukkaita toimimaan oikein hätätilanteissa. Suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa taloyhtiön hallitus yhdessä isännöitsijän kanssa. Pelastussuunnitelma sisältää toimintaohjeet tulipalon tai muun vaaratilanteen varalle. Harva yleisöstä oli tietoinen oman kerrostalonsa pelastussuunnitelmasta.

Oman kodin pelastussuunnitelmaan tulee myös jokaisen tutustua, ja vammainen henkilö saisi mielellään viestiä taloyhtiön hallitukselle oman pelastautumissuunnitelmansa erityisvaatimuksista. Suomessa ei ole nimettyä, omaa väestönsuojaa minne mennä vaaran uhatessa. Vaaratilanteessa suojaudutaan lähimpään turvalliseen paikkaan, joka voi olla esimerkiksi koulu, liikuntatila, päiväkoti tai kerrostalojen väestönsuojat. Kun liikumme päivittäin ympäristössämme, kannattaa pitää silmät auki ja tutkailla missä näkyy oransseja kolmioita, jotka ilmoittavat väestönsuojista. Väestönsuojiin siirrytään aina vasta viranomaiskehotuksen jälkeen. Paitsi että niitä käytetään sodan aikana aseellisten tilanteiden varalta, sinne voidaan siirtyä myös ydinlaskeuman ja -säteilyn varalta. Yleensä kuitenkin suojaudutaan omaan asuntoon, missä ovi turvaa asukasta palokaasuilta. Jos kyseessä on tulipalo, silloin käytävään ei pidä lähteä eikä myöskään hissiä saa käyttää. Koska kaikilla alueilla tai työpaikoilla ei ole varsinaisia teräsbetoni- tai kalliosuojia, tilapäisen suojan rakentaminen omatoimisesti voi tulla tarpeelliseksi ja tilapäisiä suojia voidaan ottaa käyttöön. Hyviä tilapäisiä suojia ovat maanalaiset huoneet, kellarit ja paksuseinäiset tilat, kuten ikkunattomat varastot ja wc-tilat. Omakoti- ja maaseutualueilla suojautuminen tapahtuu yleensä oman kodin sisätiloissa, mieluiten talon keskiosassa. Väestönsuojien esteettömyys saattaa olla epävarmaa, mutta apuvälineistä on hyötyä. Esimerkkinä mainittiin evakuointituoli. Katsomosta esitettiin idea, missä liikuntarajoitteinen henkilö voidaan kuljettaa huoneistostaan hissittömän taloyhtiön väestönsuojaan patjalla, jota voidaan vetää rappuja pitkin.

Kortti kertoo kaiken tärkeän

Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Oliver Pitkänen esitteli keltaista laminoitua korttia, jota hän kuljettaa koko ajan mukanaan: luottokortin kokoiseen lappuun on merkitty kaikki hänen tietonsa. Jos jokaisella kansalaisella olisi vastaava hätätietokortti mukana, mihin olisi merkitty allergiat, kriittiset sairaudet, lääkitys, lähiomaisen nimi ym. tieto, se auttaisi pelastajia jos autettava ei kykenisi kertomaan itsestään mitään. Kortti olisi muistettava myös päivittää ajan tasalle säännöllisesti asioiden muuttuessa. Kaksi korttia auttaisi jo pitkälle: toinen kannattaisi teipata kotioven sisäpuolelle ja toista säilyttää omassa autossa.

15.5.2026

Jos metsään haluat mennä nyt…

Teksti Katja Vihmakoski, itsekin metsäpelkoinen

 Vietimme mukavan nuotiohetken Sveitsin luonnonsuojelualueen kätkössä helatorstaina. Makkara maistui ja luonto ympärillä paitsi rauhoitti, myös kutsui kulkemaan.

Luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin puhutaan paljon. Sen helmaan pääseminen ei kuitenkaan ole meille kaikille yhtä yksinkertaista. Emme voi vain kipaista metsälenkille tai lähteä lintubongaamaan. On selvitettävä, miten polun päähän pääsee ja pystyykö pitkospuita pitkin kulkemaan rollaattoriin tukeutuen tai pyörätuolissa istuen? Maasto voi olla hankalakulkuista heikkojalkaiselle, joka ei kuitenkaan käytä apuvälineitä.

Metsää ei tietenkään voi muuttaa esteettömäksi, eikä kaikkialla tarvitse kenenkään päästä kulkemaan.

Joskus luontoelämys on kuitenkin vain pienen vaivan päässä. Tarvittaisiin vain seuraa. Joku joka olisi tukena ja apuna. Joku joka hakisi, ottaisi mukaan. Kantaisi eväät ja sytyttäisi nuotion.

Voisitko sinä olla jollekin tällainen luontokeiju? Tai tarvitsisitko sellaista? Haluaisitko että yhdistys järjestäisi ohjattuja luontohetkiä tai etsisi vapaaehtoisia joilta kysyä seuraa, kun tekisi mieli metsään? Ole rohkeasti yhteydessä allekirjoittaneeseen!

29.3.2026

Pärjäisimmekö kolme vuorokautta omillamme?

Teksti ja kuvat Heli Bergius

Miksi 72 tunnin varautumista tarvitaan? Milloin tällaiseen varautumiseen tulee tarvetta? Mitä viranomaisten suositus kotitalouksille pitää sisällään?

Päivi Alander Suomen Pelastusliitosta oli kertomassa Hyvinkään pääkirjastossa mistä varautumisessa on kysymys. Hän muistutti, että häiriötilanne voi syntyä monesta syystä. Lähialueella saattaa syttyä tulipalo, jossa syntyy runsaasti myrkyllistä savua. Kova myrsky tai tulva voi katkaista sähkön tai veden jakelun. Sähkökatkos voi olla myös tarkoituksella aiheutettu. Ympäristökatastrofi, ydinlaskeuma tai pandemia voi vaikuttaa niin, että liikkuminen kodin ulkopuolella on kielelttyä.  Maksukortit tai nettiyhteydet eivät toimi ja sisälle on suojauduttava. Kysymys on poikkeusoloista, jolloin yhteiskunnan infrastruktuuri on uhattuna.

Vaaratiedotteet ovat viranomaisten, esimerkiksi pelastuslaitoksen tekemiä päätöksiä poikkeusoloista, jotka Yle välittää eteenpäin. Ne julkaistaan Yle.fi-sivustolla, Teksti-TV:n sivulla 112 sekä Yle-sovelluksessa. Vaaratiedote näkyy kaikilla Yleisradion tv-kanavilla (TV1, TV2, Teema&Fem) ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote annetaan ensisijaisesti sähköisten viestimien  eli radion, television ja 112-sovelluksen kautta, mutta megafonia käytetään silloin, kun vaara on välitön ja paikallinen, tai kun sähköiset järjestelmät eivät toimi.

Meidän kaikkien tulisi varautua siihen, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja ruoan jakelu häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Silloin kaikkien tulisi pärjätä itsenäisesti kolmen vuorokauden ajan ja huolehtia omista ja läheisten perustarpeista. Miten tämä sitten tehdään?

Jos sähköt eivät toimi

Pitkittynyt sähkökatkos muuttaa arkeamme radikaalisti. Valot, lämpö, vedentulo, katuvalot, bensapumput, junat, metrot, pankin maksukortit ym. lakkaavat toimimasta.  Jo 15 minuutin sähkökatkos vaikuttaa niin, että pienet ruokakaupat sulkevat ovensa. Kahden tunnin katkos mykistää tietoliikenteen tukiasemat ja veden tulo koteihin loppuu. Jos katkos kestää kuusi tuntia tai enemmän, puhelimet mykistyvät eikä netti enää toimi. 

Kun sähkökatko on alkanut, sähkölaitteet tulee sammuttaa. Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Ne voivat aiheuttaa tulipalon sitten kun sähköt palaavat. Kun lämmitys loppuu ja sähkökatko pitkittyy, kodin lämpötila laskee nopeasti. On tärkeää pysyä lämpimänä. Jos sisälämpötila on alle 15 astetta, lisää päälle lämpimiä vaatteita, lattioille mattoja ja estä lämmön karkaaminen tukkimalla raot ja pitämällä ikkunat ja ovet kiinni. Ikkunat voi eristää vilteillä ja siirtää sängyt mahdollisimman lämpimään tilaan. Makuupussi on käyttökelpoinen, samoin vilteistä tehty teltta sisätiloissa. Myös retkeilyteltta muodostaa lämpimän nukkumapaikan.

Sähkökatkon aikana käytetään vain kylmää vettä, sillä kuuma vesi voi olla polttavaa. Kaukolämpötaloissa lämmönvaihtimen säätöventtiilit voivat jäädä asentoon, jossa kylmä ja lämmin vesi eivät enää sekoitu. Tällöin hanasta voi tulla jopa kiehuvan kuumaa, lähes 100-asteista vettä. Lisäksi vältetään viemärin käyttöä (esimerkiksi vessan vetämistä), koska jätevesipumppaamot eivät toimi sähkön puuttuessa ja viemäriverkosto voi tulvia. Wc-paperit laitetaan roskapussiin ja viedään sekajätteeseen. Jos kuivakäymälää ei ole tarjolla, tarpeet tehdään kannelliseen ämpäriin tai wc-renkaan alle pingoitettuun muovipussiin, jossa on kuiviketta (esimerkiksi wc-paperia tai sanomalehtisilppua), ja viedään sekajätteeseen. Wc-pöntön voi vetää normaalisti vasta kun sähköt palaavat. Käsidesi ja kosteuspyyhkeet ovat tarpeen wc-käynnin jälkeen.

Jos juomavesi ei ole juomakelpoista

Jos hanasta tuleva vesi on saastunut, hanaan kannattaa teipata lappu varoittamaan veden käytöstä ja muistuttamaan, että ei vahingossa ota vettä hanasta. Vesilaitos ohjeistaa jatkotoimet saastuneen veden keittämisestä, juoksuttamisesta ym. sitten kun vaaratilanne on saatu selvitetyksi.

Pullotetun juomaveden tarve on varautumisohjeissa määritelty kahdeksi litraksi vuorokautta kohti. Kun otetaan huomioon ruoanlaitto ja peseytyminen, kolmen vuorokauden tarve on noin 10-12 litraa henkilöä kohti. Hanavettä voi säilöä puhtaisiin muovikanistereihin mutta pitää mielessä, että vesi limautuu parin päivän välein ja on silloin vaihdettava tuoreeseen.

Kotona on hyvä olla kannellinen ämpäri veden hakemista varten. Jos vesikatkos on pitkä, vesilaitos järjestää silloin veden jakelun. Varavettä saa 1-2 ämpärillistä henkilöä kohti vuorokaudessa. Tieto varaveden jakelusta saapuu tekstiviestillä, sähköpostilla, 112-sovelluksella tai SPR:n vapaaehtoisten kotikäynnillä.

Minkälaista ruokaa kannattaa hankkia varalle?

Kotivara sisältää sellaisia tuttuja ja hyvin säilyviä elintarvikkeita, jotka maistuvat muutenkin, sopivat koko perheelle, joita voi nauttia sellaisenaan ja joista on helppo valmistaa syötävää. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa ja varastoa täydennetään tarpeen mukaan. Kotiin kannattaa hankkia ruokatarvikkeita, joiden säilyvyys on pitkä, esimerkiksi korppuja, keksejä, hiutaleita ja säilykkeitä. Myös lemmikkien ravinnosta tulee huolehtia.

Monenlaista ruokaa voi syödä kylmänä mutta jos kotona on takka tai ulkogrilli, ruoan lämmitys onnistuu. Kaasupatruunalla toimiva butaanikeitin on edullinen hankinta ja sopii retkeilijöiden varusteeksi normaaliaikana. Koska vettä ei voi käyttää tiskaamiseen, kannattaa kotiin varata kertakäyttöastioita.

Pitkässä häiriötilanteessa kannattaa miettiä ruoan säilyvyysjärjestys. Hyvä nyrkkisääntö on syödä ensin helposti pilaantuvat elintarvikkeet ja jättää säilykkeet viimeiseksi. Jääkaapista syödään siellä olevat ruoat ensin, sillä pakasteiden sulaminen kestää useamman vuorokauden. Pakasteista jäätelö ja marjat sulavat nopeimmin ja kannattaa nauttia ensimmäisinä.

Miten pysytään tiedon tasalla?

Paristokäyttöinen radio ja varaparistot tai kampiradio turvaavat tiedonsaannin jos internet ei enää toimi. Matkapuhelimen varavirtalähteitä kannattaa käyttää puhelimen lataamiseen normaalistikin, sillä niiden säännöllinen käyttö eli lataaminen ja tyhjentäminen pitää akun kunnossa.

Kotivarastoon kannattaa hankkia ensiapupakkaus, särkylääkkeitä, joditabletteja (joita otetaan vain viranomaisten määräyksestä ja joiden käyttö koskee 3–40-vuotiaita), kasvomaskeja, käsidesiä ja kosteuspyyhkeitä. Käteistä tarvitaan, jos pankki- ja luottokorttien toiminta loppuu. Taskulamppu ja otsalamppu varaparistoineen on hyvä olla kotona. Kynttilät ja tulitikut tulevat tarpeen jos paristot ehtyvät.

Kuivia polttopuita tarvitaan, jos käytössä on takka tai puu-uuni. Ilmastointiteippi tulee tarpeen jos käsky on suojautua sisälle. Teipillä tiivistetään ikkunoiden rakoset. Silloin on myös pysäytettävä koneellinen ilmanvaihto kerrostalosta, joten asukkaiden on hyvä tietää missä ilmanvaihdon sammutuskytkin sijaitsee.

Jos varautuminen tapahtuu helteisellä kaudella eikä ilmalämpöpumppua ole tai sähköä sen käyttämiseen, ikkunat pidetään päivällä kiinni ja avataan vasta illan tullen. Tuuletus tehdään yöllä. Päivällä sälekaihtimet pidetään kiinni. Helteellä on muistettava juoda riittävästi.

Paloturvallisuus tarkoittaa sitä, että kotona on toimiva palohälytin sekä alkusammutinvälineet. Ainakin sammutuspeitto tulisi olla jokaisessa kodissa. Jos kaipaa lisätietoa palon sammuttamisesta, VPK antaa ilmaiseksi koulutusta sammutuspeiton ja palosammuttimien käytössä.

Ensiaputaitoja on hyvä jokaisen osata ainakin sen verran, että hengityksen turvaaminen ja verenvuotojen tyrehdyttäminen onnistuu. Soitto hätänumeroon 112 tapahtuu parhaiten mobiilisovelluksen avulla, jolloin soittajan sijaintitiedot välittyvät hätäkeskuspäivystäjälle. Sovelluksessa on myös ensiapuohjeita.

Väestönsuojaan vain ohjeiden mukaan

Väestönsuojaan suojaudutaan vain viranomaisten päätöksellä, poikkeusoloissa. Kerrostalojen häkkiosastot puretaan ja irtaimisto siirretään pois. Häkkivarastot ja niiden sisältö tulee saada tyhjennettyä 72 tunnin eli kolmen vuorokauden kuluessa käyttöönottoilmoituksesta. Väestönsuojaan majoittuvan tulee tuoda mukaanaan ruokaa ja juomaa 2-3 päiväksi, henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet, lasten hoitoon tarvittavat tarvikkeet, makuupussi tai vuodevaatteita, taskulamppu paristoineen sekä ajanvietteeksi kirjoja, pelejä, paperita ja kyniä.

Miten Keusote on varautunut niiden iäkkäiden varautumiseen, jotka eivät itse pysty liikkumaan omin jaloin? He, jotka ovat hoidon ja hoivan piirissä, heidät on huomioitu mutta entä he, jotka eivät ole rekistereissä, eivät asu palvelutaloissa tai ole palvelun piirissä. Läheisten ja naapureiden apu tulee silloin arvoon arvaamattomaan. Kotihoito varmistaa avun tarpeen, lääkityksen ja ravinnon saannin häiriötilanteissa. Hoitohenkilökunta tekee yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa haavoittuvassa asemassa olevien (kuten vuodepotilaiden) tunnistamiseksi ja evakuointijärjestelyjen suunnittelemiseksi.

Tietoturva on tärkeä tunnistaa

Omasta tietoturvasta tulee huolehtia siten, että käyttää eri palveluissa eri salasanaa sekoittaen isoja ja pieniä kirjaimia, erikoismerkkejä ja numeroita. Kokonainen lause on toimiva, samoin murresanat ovat hyvää salasanojen materiaalia. Salasanat kannattaa pitää visusti omana tietonaan. Sosiaaliseen mediaan ei tule milloinkaan jakaa omia henkilötietojaan eikä sijaintitietojaan. Jos kaverilta saapuu epämääräinen viesti, se tulee tarkistaa ennen kuin ryhtyy viestin kehottamiin toimiin. Myös kiireen tuntu on varoitusmerkki ja liittyy yleensä huijausviesteihin.

Kaikki tieto varautumisesta lisää henkistä kriisinkestävyyttä ja omien reaktioiden tunnistaminen lisää resilienssiä. Yhteisöllisyys on avainasemassa ja se lisää turvallisuutta. Rutiineista kannattaa pitää kiinni, riittävä uni, liikunta ja ravitseva ravinto edistävät positiivista mielenterveyttä. Pidetään yhteyttä läheisiin ja huolehditaan naapureista. Otetaan vastaan apua ja haetaan ammattiapua matalalla kynnyksellä kriisin jälkeen.

14.3.2026

Boccia-kisat Hyvinkäällä maaliskuun aurinkoisena lauantaina

Teksti ja kuvat: Heli Bergius

Voittokolmikon kuvat: Juhani Timonen

Jo eteisessä nenään tulvahtaa herkullinen kanakeiton tuoksu. Maarit Hakala on pitänyt huolen siitä, että boccia-kisan osanottajat eivät jää nälkäisiksi tämän päivän koitoksissa. Ruokaa on tarjolla runsain määrin ja jälkiruokana nautitaan kahvin tai teen kera maistuvia korvapuusteja.

Hyvinkään Invalidien boccia-kerhon vetäjä Juhani Suvanto kokoaa taululle pelituloksia neljän pelatun kierroksen jälkeen. Hän on itse kehittänyt kumulatiivisen tulospalvelun, joka mahdollistaa lopputuloksen syntymisen helposti ja nopeasti.

Perinteiset boccia-kisat pelattiin aurinkoisena lauantaipäivänä Hyrian Kruunun liikuntasalissa. Kisoihin saapuivat Hyvinkään Invalidien lisäksi Lohjan ja Riihimäen seudun boccia-joukkueet. Jokaisesta yhdistyksestä on kilpailussa kaksi joukkuetta. “Aiempina vuosina mukana ovat olleet myös Vantaan, Karkkilan ja Hämeenlinnan seudun invalidiyhdistykset, mutta lieneekö kerholaisten ikä syynä, että kilpailevia joukkueita ei enää ole saatu mukaan osallistumaan”, arvelee Juhani Suvanto. “Ehkä boccia-harrastus ei enää kiinnosta nuorempaa väkeä, vai olisiko niin, että kiinnostus ylipäätään yhdistystoimintaan on hiipumassa”, hän pohtii.

Boccia-harrastus mahdollistaa monelle  sosiaalisen tapahtuman, jollaisen merkitystä ei kannata väheksyä. Kuten monet viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, sosiaalisuus on avainasemassa hyvässä ikääntymisessä, koska sitä kautta toimintakyky ja positiivinen mieliala pysyvät yllä.  Sosiaalisten suhteiden ylläpito on tärkeää aivojen terveydelle, liikkumiselle ja yleiselle hyvinvoinnille. Monelle boccia-peli on viikon kohokohta varsinkin, kun harrastusryhmän mentaliteettina on kireän kilpailun sijaan itsensä voittaminen ja mukava ajanviettotapa rennolla asenteella.

Boccia on kevyt liikuntamuoto. Peliä voi pelata myös istualtaan, joten se sopii hyvin kaikenkuntoisille pelaajille. Boccia vaatii tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Taktinen osaaminen kehittyy pelaamisen myötä.

Hyvinkään Invalidien Boccia-kerho on aikaisemmin kokoontunut  Puolimatkan koulun liikuntasalissa. Viime ja edellistalvena on pelattu Hyrian Kruunun tiloissa Kauppalankadulla, missä modernin rakennuksen liikuntasali on valoisa ja avara. Paikkana Kruunu on melkeinpä keskellä Hyvinkään keskustaa, joten kerholaisten on helppo tulla sinne eri suunnista. Viikottaisen kokoontumisen ajankohta on koulutuntien ulkopuolella, jolloin salilla ei ole muita käyttäjiä. Tiloja varatessa on käynyt ilmi, että urheiluseurat ajavat aina edelle, mutta lauantaiaamun klo 10-12 aikaan tilaan ei ole muita tulijoita. Silloin  heitellään ja vieritellään pehmeitä ja helposti käsiteltäviä nahkaisia pelipalloja, jotka on suunniteltu erityisesti sisätiloissa pelaamiseen.

“Ja täällä on myös lämpimämpi pelata kuin Puolimatkan koulussa, missä liikuntasali oli niin kylmä että siellä ei voinut ajatellakaan olevansa paitahihasillaan”, muistelee Juhani Suvanto.

Kilpailun tuomareina ja pallojen kerääjinä boccia-turnauksessa toimivat Hyvinkään Invalidien edustajat. Yksi heistä oli Juhani “Jussi” Timonen, joka toimi myös pelaajien varamiehenä, jos joku pelaajista olisi joutunut keskeyttämään syystä tai toisesta. “Boccia-kisat kestävät aina sen verran pitkän aikaa, koko päivän, että ei olisi mikään ihme jos joku ikääntyneistä pelaajista väsyisi ja vaihtomiestä tarvittaisiin”, totesi Jussi Timonen.

Mikä oli sitten päivän kisaamisen lopputulos? Hyvinkään kakkosjoukkue voitti, ja Hyvinkään ykkösjoukkue tuli toiseksi. Kolmas oli Riihimäen ykkösjoukkue ja neljäntenä Riihimäen ykkösjoukkue. Kilpailu sujui kaikilta joukkueilta hyvässä yhteishengessä eikä vaihtomiestäkään tarvittu. Toivottavasti tavataan jälleen ensi kerralla!

KUVATEKSTEJÄ:

Juhani Suvannon ylläpitämä tulostaulu näyttää melkoisen monimutkaiselta.

Jokainen sai annostella ruokaa itselleen sopivassa suhteessa ja santsiannos sisältyi hintaan.

Kanakeiton herkullinen tuoksu houkutteli paikalle ruokailemaan myös talon ylemmässä kerroksessa kokoustavat opiskelijat.

Korvapuustit olivat monen herkkua.

Sirkka Heikkilä järjesti arpajaismyyjäiset ja hänen leipomansa kakut olivat monen voittotoiveena.

Arpajaisiin oli saatu kirjalahjoituksia Docendo-nimiseltä kustantajalta, joka kuuluu Werner Söderström Oy:n kustantajaperheeseen. 

Tähtäimessä maalipallo …

Värillisen pelipallon etäisyyttä valkoisesta maalipallosta mitataan.

Voittopokaalit odottavat ottajaansa.

8.3.2026

Ableismista aamupäivän ratoksi

Teksti: Katja Vihmakoski

Naistenpäivän aamuna Onnensillan yhteisökahvilan ilmassa tuoksui kahvi ja väreili innostus. Invalidiliiton järjestämä webinaari naiseuden normeista oli koonnut pöydän ääreen kymmenisen naista kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Ensimmäisen puheenvuoron piti Riitta Granö, joka kertoi suhteestaan kauneuteen. Hänelle itsensä ehostaminen on tärkeää - niin tärkeää, että siihen käytetyn ajan jälkeen ei välttämättä voimavaroja juuri muuhun sinä päivänä olekaan. Hän on oppinut olemaan pyytelemättä sitä anteeksi, ja nauttimaan itseilmaisun ilosta, jota meikkaaminen hänelle tuo. Lempeä puhe itselle ja laajentunut kauneuskäsitys auttavat päivinä, jolloin pännii. Kukaan ei mahdu aina kauneusihanteisiin aina, eikä onneksi tarvitsekaan.

Riitta Skytt pohti vanhan vammaisen naisen roolia. Onko yhteiskunnan silmissä oikeastaan mitään pahempaa kuin olla sellainen? Ja kuitenkin: mikä valtava viisaus heihin kätkeytyykään! Riitan pohdinnat kuolemasta ja muiden toiveisiin mukautumisesta jopa sen edessä hätkähdyttivät: hemmetti sentään, vammaisille kuuluu oikeus päättää omasta elämästään! Niin myös kuolemastaan. Sitä saa pelätä, eikä siihen tarvitse olla valmis lähipiirin ahdistusta lieventääkseen. Ennen kuolemista on kuitenkin tehtävä sitä, mikä tuo mielekkyyttä, oli se sitten käsitöiden tekeminen tai päättäjäksi pääseminen!

Suuri valhe vammaisuudesta- kirjan kirjoittanut Riikka Leinonen avasi ableismin syitä ja seurauksia. Akateemiset termit saivat kansantajuisen muodon Riikan kertoessa, miten vammaisen ei tule taistella kehoaan, vaan ableismia vastaan. Ihmisen kyvykkyyteen perustuva ideologia näkee normista poikkeavat ihmiset epänormaaleina, ja sitä vastaan on tosiaan taisteltava. Sen voi aloittaa tulemalla näkyväksi. Täällä ollaan, eikä väistetä! Enää.

Jenni Anttila kertoi kehosuhteestaan. Koulukiusattu tyttö löysi pyörätuolitanssin, ja tanssi avasi lukittuneen yhteyden kehoon. Kun keho liikkuu, se tuntee, Jenni sanoi. Koronavuodet veivät tanssitunnit, mutta tilalle tuli voimannosto. Jenni löysi kehostaan voimaa ja vahvuutta, ja esityksessään Jenni kiteytti oppinsa kauniisti sanomalla, että "liike ei ole muuttanut vain kehoani vaan myös sen, miten katson sitä."

Kahvin tuoksu on haihtunut, mutta innostuksen, oivalluksen ja ilon tuulahduksia on tarttunut meihin kaikkiin.

21.1.2026

Ikä sinänsä ei kaada ketään

Teksti ja kuvat: Heli Bergius

Ikä on vain numero, sanotaan, eikä ikävuosien kertyminen ole ratkaiseva tekijä

hyvinvoinnin kannalta. Elämäntavat, erityisesti säännöllinen fyysinen aktiivisuus,

ovat keskeisiä fyysisen kunnon, työkyvyn ja elämänlaadun ylläpitämisessä. Silti

kun ikää karttuu, elimistössä tapahtuu luonnollisia muutoksia, joihin on hyvä

kiinnittää huomiota. Esimerkiksi tasapainon heikkeneminen saattaa päästä

yllättämään jo keski-iässä. Yhdellä jalalla seisominen ei enää onnistu ja

tasapainotestissä horjuminen saattaa säikäyttää.

Neuroterveys, aivoterveys on neurologiaan erikoistuneen fysioterapeutti ja filosofian

tohtori Matti Vartiaisen erityisalaa. Hän on erikoistunut neurologisiin häiriöihin sekä

erityisesti lieviin aivovammoihin ja urheilun aivotärähdyksiin. Vartiainen on

työskennellyt muun muassa Käpylän kuntoutuskeskuksessa, Työterveyslaitoksella,

Jorvin sairaalassa sekä eri lajien huippu-urheilijoiden kanssa. Vartiainen oli

tammikuussa luennoimassa Hyvinkäällä kaikille avoimessa tilaisuudessa, Hyvinkään

Invalidien kutsusta.

Vartiainen kertoi, että tasapaino on monimutkainen kokonaisuus, joka koostuu useasta

osatekijästä: riittävästä lihasvoimasta, kehon liikkuvuudesta ja kunnosta, verenkierron

tilasta ja aivokuntotekijöistä, joista keskeisiä ovat näköaisti ja erilaiset tasapainoelimet

muun muassa sisäkorvassa. Myös lääkityksillä saattaa olla vaikutusta tasapainoaistiin,

sillä lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten huimausta tai väsymystä.

Kaatumisen riskejä ovat tasapainon häiriöt, lihasheikkous ja kaatumishistoria

Jopa 30 prosenttia yli 65-vuotiaista kaatuu vähintään kerran vuodessa ja yli 80-

vuotiaista kaatuu vuosittain jopa puolet. Kaatumiset johtavat moniin vammoihin, kuten

lonkkamurtumiin, ja heikentävät toimintakykyä sekä aiheuttavat epävarmuutta lähteä

liikkeelle. Kun askeltaminen muuttuu epävarmaksi, liikkumista aletaan vältellä ja

noidankehä on valmis. Jos ei ominaisuuksia käytä, ne heikkenevät ja häviävät, muistutti

Vartiainen.

Tasapainon häiriöt ja huimaus ovat monen tekijän summa. Liikkeen koordinointi on

aivojen yhteistoimintaa, sillä jopa puolet aivosoluista huolehtii liikkeen hallinnasta.

Ikääntyessä hermoston toiminta hidastuu, jolloin koordinaatiokyky heikkenee ja

reaktioaika pitenee. Näkö- ja tuntoaisti heikentyvät iän myötä, jolloin etäisyyksien ja

esteiden arvointi vaikeutuu. Aivot säätelevät tuntoa eli sitä mitä tunnemme jalkojen

alla, millaisessa maastossa kuljemme. Aivoilla on keskeinen rooli myös näkökyvyssä,

siinä mitä näemme ja miten silmät liikkuvat. Aivot säätelevät niin ikään sisäkorvan

toimintaa. Sisäkorvassa oleva tasapainoelin aistii tasapainoamme ja pään liikkeitä eri

suuntiin, ja sen toiminta saattaa heikentyä.

Lihasten voima ei pysy ennallaan iän karttuessa. Näin varsinkin silloin, jos lihaskunnon

eteen ei tehdä mitään. Lihasten kunto heikkenee naisilla miehiä nopeammin. Siksi

naiset ovat keskimäärin huonommassa kunnossa keski-iän jälkeen kuin miehet.

Lihaskunnon vähenemisen testinä voidaan käyttää vaikkapa käden puristusvoimaa,

joka huononee prosentin (1%) verran joka vuosi sen jälkeen, kun 45. syntymäpäivä on

ohitettu.

Lihaksiin voimaa ja niveliin joustoa

Lihasvoimaa on ehdottoman tärkeää käydä hankkimassa esimerkiksi kuntosalilla,

mutta hyvin lihasvoimaa voi harjoittaa myös kotikonstein, muistutti Vartiainen. Kerta

viikkoon kuntosalilla on jo hyvä tapa ylläpitää lihaksia, mutta kaksi käyntikertaa viikossa

jo kehittää niitä. Kuormitusta on hyvä pitää yllä ja tauot harjotteiden välillä ovat tärkeitä

lihasten palautumiselle. Tasapainoliikkeitä kannattaa ehdottomasti lisätä

kuntosaliharjotteiden lomaan. Kuntosalijäsenyyteen sisältyy yleensä opastunti ja se on

aloittelijalle paras tie tutustua laitteisiin, jotta itsenäinen kuntoilu jatkossa tapahtuisi

turvallisesti.

Koska nivelten liikkuvuus vähenee iän karttuessa, jäykkyys lonkissa, polvissa ja

nilkoissa vaikeuttaa liikkumista ja tasapainon säätämistä. Kehon liikkuvuutta, hallintaa

ja tasapainoa voi parantaa monin tavoin, esimerkiksi lähtemällä jooga- tai

pilatestunneille, tajin tai asahin piiriin. Memodance on uusi kuntoilumuoto, missä

liikehditään musiikin rytmissä. Musiikin tahtiin liikkuminen tarjoaa aivoille monipuolista

harjoitusta, koska tanssi herättää aivoissa samanaikaisesti monta keskusta. Mukavan

liikkumisen aikana keskittymiskyky, tarkkaavaisuus, vireys ja muistaminen tehostuvat.

Muutaman minuutin harjoittelu päivittäin voi olla tehokkaampaa kuin pitkä harjoitus

harvoin, Vartiainen huomautti. Viisi kertaa viikossa tehty neljän minuutin harjoitus on

parempi kuin yhden kerran tehty 12 minuutin harjoitus.

Pidä huolta aivoistasi

Aivot ovat toimintakykyiset jos vireys, ravitsemus, nesteytys ja palautuminen ovat

kunnossa. Kuormitusta tulee olla sopivasti, ei liikaa mutta ei myöskään liian vähän,

Vartiainen kertoi. Jos aivot kuormittuvat liikaa ja väsyvät, esimerkiksi

ajattelutoimintojen, aistiärsytyksen tai informaatiotulvan takia, muisti alkaa pätkiä,

kyky keskittyä ja ajatella heikkenevät ja käyttäytymisen kontrolli pettää. Jos

palautumiselle ei ole mahdollisuutta, voi seurauksena olla ylikuormitustila ja

yliuupumustila, joka voi ilmetä myös fyysisinä oireina kuten sydämen rytmihäiriöinä,

kömpelyytenä ja tasapainon huononemisena.

Uni on tärkein palauttava elementti ja tuttu suositus kaikenikäisille on nukkua 7-8 tuntia

vuorokaudessa. Jos yöuni ei toteudu täysimääräisenä, päiväunet auttavat. Esimerkkinä

Vartiainen käytti edesmenneen koripalloilijan Kobe Bryantin tapaa nukkua harjoittelukausinaan vain 4 tunnin yöunia. Kompensoidakseen lyhyitä unia Bryant otti

kahdet päiväunet. Tällainen menetelmä ei ole suositeltavaa pitemmän päälle,

Vartiainen totesi, mutta on käytännön esimerkki siitä, että unen ei ole välttämättä

oltava yhtäjaksoista, yöaikaan sijoittuvaa unta.

Koska aivot eivät kykene varastoimaan energiaa, aivojen toimintakykyä tulee varmistaa

myös säännöllisellä ruokailulla. Ruokailurytmistä kannattaa pitää kiinni, jolloin

aterioiden välit eivät kasva liian pitkiksi. Veden rooli on myös tärkeä, sillä aivot ovat liki

80-prosenttisesti vettä. Nestevaje ilmenee muiden muassa muistin takkuilemisena ja

keskittymiskyvyn heikkenemisenä.

Liikkumalla lisää aivoterveyttä

BDNF-proteiini on niin sanottu aivoproteiini tai ihmeproteiini, jota aivot tuottavat ja joka

vaikuttaa aivojen palautumiseen. BDNF on hermokasvutekijä, joka on elintärkeä

aivosolujen selviytymiselle, kasvulle ja uusien yhteyksien muodostumiselle. Tämä

proteiini parantaen muistia, oppimista ja aivojen plastisuutta. Liikunta, sosiaalinen

kanssakäyminen ja aivoja haastavat aktiviteetit lisäävät tämän ihmeproteiinin määrää

suojaten samalla hermostoa ja ehkäisten aivojen rappeutumista. Vartiainen suositteli

hengästyttävää liikuntaa pari kertaa viikossa tämä proteiinin tuottamisen

turvaamiseksi.

Liikunnan ja aivoterveyden yhteys on kiistaton: liikunnalla on merkittäviä hyötyjä

aivoille. Kun ihminen liikkuu niin, että hengästyy ja syke nousee, se parantaa

verenkiertoa koko kehossa ja tukee erityisesti aivojen pienten verisuonten toimintaa.

Lisäksi monipuolinen liikunta lisää uusien solujen syntyä hippokampuksessa, kertoi

Vartiainen. Liikunta myös nopeuttaa ajattelukykyä ja terävöittää tarkkaavaisuutta.

Liikunnan aikana eri aivoalueet toimivat aktiivisesti yhdessä, mikä auttaa aivoja

muokkautumaan ja luomaan uusia hermoyhteyksiä. Liikunnan ja harjoittelun merkitys

korostuu iän myötä, sillä niiden avulla voidaan ylläpitää ja parantaa elämänlaatua sekä

hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.